Oli mullakin voimaa vaan vähän

Tämä viikko on koostunut paniikkikohtauksista ja itkemisestä. Niin suurista paniikkikohtauksista että niiden tainnutamiseksi on tarvittu rehtori, apulaisrehtori sekä muita opettajia. Vaikein tunne kesti yli tunnin. Hysteeristä itkua ja sairaita kysymyksiä.

Maanantaina oli käynti sairaanhoitajalla, huomenna toinen.

Mä olen niin väsynyt. Silmät punottaa ja ovat turvoksissa jatkuvan itkemisen takia. Päätä särkee jatkuvasti. Koulu kärsii pahasti, pelottaa etten pääse mistään tämän jakson kursseista läpi. Mä en vaan pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin ahdistukseen.

Vaikka mä kohtausten aikana pelkään kuolemista kaikista eniten, mä haluan kuolla. Mä en vaan jaksa enää.