Mä en halua laihduttaa. Mä en jaksa sitä. Mä en pysty siihen. Miksi mä en saisi syödä kuten muut? Mä kyllä tiedän etten liho, mulla on oikeasti sellaiset geenit, että voin syödä paljon saamatta massaa. Kop kop, näin on ainakin ennen ollut. Mä en vaan jaksa jatkaa.
Tälläisiä ajatuksia on tällä viikolla pyörinyt päässä. Voi olla että kohta olen taas eri mieltä, tai sitten jatkan laihduttamista kuten kesäisin yleensä. Huoh. Mä en tiedä mitä mä haluan.
Mä en oo lukenut niin paljon pro ana- blogeja, mä en katso thinspiration kuvia, mä yritän ajatella ruokaa "positiivisella" tavalla. Mulla ei ole "kunnon" syömishäiriötä, ei todellakaan, mutta tämäkin on silti oikeasti vaikeaa, ja haluan siitä eroon. Toivottavasti omin jaloin pääsen kävelemään ylös tästä suosta. Tai sitten menen vain syvemmälle. Sitä ei voi tietää.
Halusin vaan sanoo, että olipa sulla ”kunnon” syömishäiriötä tai ei, tai miten vaan, niin mun tuli sua todella sääli kun luin sun tekstejä. Toivon ettet loukkaannu, koska en tarkoita sitä siinä mielessä, että sä tarttisit jonkun toisen ihmisen sua ohjailemaan ja johtamaan tms.
VastaaPoistaMä oon ite hakannu päätäni vuosia sitten seinään oikein olan takaa ja mä luulin et se on siinä. Ja mä vaan ihmettelin, miksi edes tulee uusia päiviä. Monen umpikujan jälkeen mä aloin olla aika uupunut, mutta sitten vastaan tuli sellanen ystävä, joka pysty auttamaan mua. Mä aloin ymmärtää itseäni ja muitakin ja tuntu, että tää elämä on elämisen arvoinen. Niin kuin jo kerroin mulla oli haavoja ja ei niistä siihen mennessä kukaan ollut välittänyt pätkääkään tai sitten olivat kyvyttömiä niitä näkemään (oma lehmä ojassa, valitettavasti..) ja mä en suoraan sanottuna itsekkään nähnyt niitä. Kuitenkin mä oon nyt niin onnellinen, että en voi olla ajattelematta kuinka arvokas on yksi ainut ihmiselämä. Kun sä nyt vastaan ”kävelit” niin päätin, että en omasta puolestani jätä sua yksin, paitsi tietysti jos niin haluat. Tää on varmaan erikoisen oloinen tarjous, mutta voimassa niin kauan kuin tarvis, jos niin haluut.
Pauliina
En loukkaannu :) Oon ite sitä mieltä että tarviin ihmisen joka vähän ohjailisi mun elämää, koska en mä osaa elää normaalisti yksin. Ei varmaan kukaan osaa. Harmi että sulla on ollut tollasta, mut onneks löysit sellasen ihmisen joka auttoi sua eteenpäin!! Mulla itellä on nyt todella positiivinen olo kaikkea kohtaan, mä haluan elää. Kiitos ihanasta tarjouksesta, ehkä mä uskallan joku päivä ottaa siitä kiinni. c:
PoistaKiva kuulla :)
VastaaPoista