Eilen jouduin ravitsemusterapeutille omahoitajani kanssa. Siellä oli sitä samaa sönkötystä siitä kuinka paljon elimistö tarvitsee ruokaa plaaplaa. Minä tiedän kyllä kuinka pitäisi oikeasti syödä! En vain halua syödä niin kuin pitäisi. Eilen jouduin jäämään syömään muiden lähdettyä ruokasalista. En pystynyt syömään.
Nyt katson yhden tytön kanssa elokuvaa ja odotan että omahoitaja-aika alkaa. Mieli myllertää ja yrittäää saada ahdistusta nousemaan. En jaksaisi tapella vastaan. Kellun ahdistuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♥