viime päivistä

Mulla on samaan aikaan niin paha ja hyvä olo. Hyvä olo on tullut kavereista, vihdoin mä tunnen kuuluvani johonkin porukkaan. Huono fiilis on tullut isäni takia, hän haukkuu minua ja kun sanoin hänen ryyppämisestään hänelle, hän suuttui niin paljon ettei mitään rajaa. Tällä hetkellä olen menossa kotiin, taas bussilla. Voisinpa vain karata jonnekkin. Eilisen päivän vietin sairaalassa toimintaterapeutin, sosiaalityöntekijän, lääkärin, fysioterapian ja monen muun kanssa. Haemme minulle kuntoutusrahaa, jes. Ehkä mä saan nyt ittelenikin rahaa ettei tarvitse maksaa ruokaostoksista tai muista sellaisista. Paitsi minä jättäisin ruokaostokset mielelläni pois. Mua hävetti niin paljon mennä siellä sairaalassa vaa'alle. 43kg. Hävettää. Nyt on pakko ryhdistäytyä. Paitsi tet-paikallani minun on pakko syödä, pitää näyttää ala-astelaisille hyvää esimerkkia. Huoh.