torstai 25. helmikuuta 2016

25. helmikuuta

Olin 19 tuntia syömättä. Sitten söin 20 grammaa kurkkua ja yhden porkkanan. Olo on loistava! Paino on laskenut aamusta 500 grammaa, mutta tiedän etten voi luottaa vaakaani. Se näyttää ihan ihmeellisiä lukuja, riippuen siitä miten seison sen päällä.

Nyt luen ranskan välikokeeseen joka on huomenna. Viimeinen päivä koulua ennen lomaa. Tänään en ollut koulussa, sillä flunssa on saanut iskettyä muhun. Huomenna kyllä menen kouluun, en jaksa olla kotona.

maanantai 22. helmikuuta 2016

22. helmikuuta

Koulupäivä ohi! Nyt menossa kotiin. Epätodellinen olo. En ole syönyt tänään vielä mitään. Aamulla olin polilla, juteltiin vain paniikkikohtauksista.

Kurssinumeroihin olen ihan ok-tyytyväinen. Äikästä 9, musiikista 9, ranskasta sain sittenkin 8 (!) ja enkusta tuli 8. Ei mitään parhaita numeroita, mutta ihan ok kuitenkin.

Oksettaa ja pää tuntuu raskaalta. Tää olo on jollain tavalla tosi kiva, sattuu kaikkialle. Olen ollut vain 16 tuntia syömättä ja nyt jo olo on heikko. Säälittävää.

Kohta olen jo kotona, pääsin tunti sitten. Kotona olen yksin noin neljään asti. En tiedä mitä aion tehdä kaksi tuntia yksin. En pidä yksin olemisesta enää kauheasti, pelkään paniikkikohtauksia niin paljon että yksin oleminen on välillä tuskaa.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

21. helmikuuta

Mua ahdistaa ihan sairaan paljon matkustaa yksin bussilla. Vielä yli tunti matkaa kunnes olen takaisin kotikaupungissani. Tunti, kyllähän mä nyt sen ajan selviän.. Vai mitä? En mä voi kuolla tässä matkalla vaikka mun pää yrittää sanoa ihan muuta.

Koko viikonloppu on mennyt syödessä kaikkea turhaa paskaa. Jätin kaikki herkut siskolleni vaikka hän yritti antaa niitä mukaani.

Olin siskoni kanssa etsimässä mustia farkkuja mulle, ja sellaiset sitten löytyikin. Ei nämä farkut ole, vaan jotain muuta kangasta, venyvämpää. Katsoin xxs-kokoisia ja tokaisin siskolleni että kenellä voi olla noin pieni vyötärö. Kokeilin xs-kokoa ja siskoni käski kokeilla niitä xxs-kokoisia, sillä xs oli liian suuri. Ostin lopulta ne xxs-kokoiset, mutta kuten sanoin nämä ovat venyvää kangasta. En oikeasti ole niin pieni. En voi olla.

Huomenna aika polilla. Ja koulussa palautuksia. Äidinkielestä sain kurssinumeroksi 9, samoin musiikista. Ranskasta sain 7. Olen siihen todella pettynyt. Englannin numeron saan tietää vasta myöhemmin.

Ahdistus kasvoi ihan yhtäkkiä paljon. Miten selviän tästä matkasta? En voi kuolla, en voi kuolla, en voi kuolla. Rauhoitu Ada, ei hätää.. Mä en jaksa.

lauantai 20. helmikuuta 2016

20. helmikuuta

Täällä mä oon, siskolla. Tai no nyt olemme käymässä hänen kaverillaan nopeasti. He ovat tupakalla, itse odottelen sisällä. Kohta lähdemme kauppaan ja kiertelemään vaatekaupoissa. Illalla menemme pelaamaan biljardia. Ihan kivaa saada jotain muutakin ajateltavaa kuin ruoka ja koulu. Vaikka ruoka ja kalorit pyörii koko ajan mielessä. Ajatukset eivät lähde milloinkaan pois.

Tunnen itseni niin suureksi.

Mulla on tumblr. Siellä on kuvia musta, joissa ei näy kasvoja. Mun käyttäjä siellä on onlybigmess.

https://www.tumblr.com/blog/onlybigmess

perjantai 19. helmikuuta 2016

19. helmikuuta

Mun pitäis olla koulussa katsomassa wanhojen tansseja. No, mä oon bussissa menossa kotiin. Itkua ja panikointia, taas olin aivan varma että kuolen. Ainakin olin yhdellä tunnilla. Tänään pitäisi vielä matkustaa siskolleni toiseen kaupunkiin kahdella bussilla..

Mä syön ihan liikaa. Todettakoon tässä vaiheessa että kalorit ovat maksimissaan 1300 per päivä. "Ei se haittaa jos syön, en liho." Ja 5 minuuttia syömisen jälkeen olen vessassa sormet kurkussa yrittämässä oksentamista. Ei tämän näin pitänyt mennä, en halua sairastaa bulimiaa! (En pidä bulimikkoja huonompina kuin ketään muitakaan! Itselleni sallin kuitenkin vain anoreksia, jos joskus syömishäiriöön sairastun.) Sananakin se kuulostaa hirveältä, anoreksia taas kuulostaa kauniilta.

Mulla on aivan jäätävä nälkä, vaikka söin aamulla vaaleaa leipää ja viilin, eli kaloreita tähän menessä on fatsecretin mukaan 325. Ihan sairaasti ja kello on vasta 10.30. Toisaalta mieluummin syön aamulla/päivällä enemmän ettei illalla ole nälkä. Sorrun iltaisin ahmimaan helpommin kuin päivällä. Ja vielä viikonloppu edessä..

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

17. helmikuuta

Mä haluan haluan haluan olla laiha. Haluan sitä niin paljon että itkettää. Niin paljon että se sattuu. Mä haluan olla laiha.

maanantai 1. helmikuuta 2016

Epätyypillinen laihuushäiriö

Ja niin diagnoosikirjo kasvaa.

Vapaapäivä

Koeviikko alkoi, mulla tosin on tänään vapaapäivä. Istuskelen tässä polilla ja odottelen. Ensimmäinen terapiakäynti. Vähän mietityttää mistä se haluaa puhua. Mä olisin mieluiten vain hiljaa, en mä halua puhua.

Mulle tuli sairaalasta kirje, jossa oli aika ensi viikon maanantaille. Tapaaminen erikoislääkärin ja osaston omahoitajani kanssa. Mulla ei ole hajuakaan miksi sellainen on varattu.

Ei mulla muuta asiaa ole. Pitäisi lukea kokeisiin, tällä viikolla on onneksi vain ranska ja musiikki (josta ei koetta ole). Ei onneksi liian stressaavaa.