En oo kirjottanu pitkään aikaan vaikka oisin halunnut. Mulla menee ihan hyvin. Mun elämässä tapahtuu niin paljon mulle isoja asioita että en pysy perässä. Isäni joi koko viikonlopun, mikä ei sinänsä ollut yllätys. Kun tulin ystäväni kanssa kotiin lauantaipäivänä, niin asunto oli täynnä jotain vieraita miehiä. Silloin mä tulin niin vihaiseksi, etten muista milloin olen ollut niin vihainen. Otin jääkaapistamme jotain juomia ja joimme ne ystäväni kanssa. Isäni ja nämä muut lähtivät siitä sitten jossain vaiheessa baariin. Sain taas illan aikana kuulla isältäni uhkailua.
Mä oon niin helvetin lihava. 43.2. Mua ollaan taas laittamassa johonkin fysioterapiaan, mutta en tosiaan aio suostua siihen. Mä en halua mitään lihaksia, hyi. Inhoan lihaksia. Oon niin säälittävä, en kestä itseäni.
Oon alottanu viiltelynkin uudestaan kunnolla. Olinhan mä jo jonkin aikaa siitä erossa. Mutta nyt oli jo aika aloittaa taas. En mä kyllä aio siitä kellekkään sanoo, tosiaankaan. Jatkan valehtelua, niinkuin tähänkin asti. Mä oon niin helvetin väsynyt tähän kaikkeen. Mä tiedän että muilla menee paljon huonommin, mun ei kuuluis olla valittamassa tässä. Huomaatteko tekin jo kuinka säälittävä mä olen? Olen saanut uusia lukijoita, kiitos teille!
Munkin isä joi aina tosi paljon ja ymmärrän miten rankkaa se on... Nykyään en oo enää väleissä häneen. Toivottavasti sunkin isä alkaa miettiä käytöstänn!
VastaaPoistaVoi ei, tosi surullista kuulla. :/ Juu toivotaan, rankinta tässä onkin se, että hän on varmasti maailman kiltein ihminen ollessaan selvinpäin!
Poista