torstai 4. kesäkuuta 2015

Mun sydän hakkaa koko ajan todella nopeasti, ja siihen sattuu. Muhun sattuu koko ajan, mikään asento ei ole hyvä. Mä syön kerran päivässä kunnon ruokaa niin vähän kuin mahdollista. Mä lenkkeilen. Mä urheilen aina kun voin. Mä oon niin helvetin lihava, mun on pakko jatkaa tätä. Vaikka mä tiedän että tää ei oo tervettä. Mä tuun kuoleen tähän joskus. Ja sitä mä haluankin, kuolla. Kuihtuu pois. Mä oon koko kesän vapaa, en oo kiinni missään. En joudu puhumaan kenellekkään. Ehkä mä kuolen tän kesän aikana. Mä haluan kuolla. Mä haluan samalla kuitenkin että joku vetäis mut pois tästä. Mut en mä sitä niin paljon halua kuin kuolemaa. Mä oon siihen valmis.

Ja silti mua pelottaa.