Aamupaino

Tasan 44 kiloa. -200 grammaa eilisestä. Huomenna on pakko olla 43 puolella.

Ja taas epäonnistuin

Söin noin tunti sitten. Kaloreita tuli lisää vähän yli 300. Voi vittu nyt oikeasti. Ahdistaa niin paljon ja haluaisin vain työntää sormet kurkkuun ja oksentaa kaiken ulos. Tämän päivän kalorisaldo hipoo 900. Kyllä, olen läski.

Tekisi mieli kirjoittaa vaikka mitä, mutta silti tekstiä ei synny kunnolla. Eikä kukaan varmaan edes jaksa lukea turhaa selitystäni.

Haluan olla laiha. Laiha, laiha, laiha! Niin laiha että jokainen luu törröttää ihon läpi kuin lävistäen sitä. Niin laiha että ihmiset kauhistelisivat minut nähdessään. Niin laiha että pyöreät poskeni olisivat kadonneet kokonaan. 

Miksi syön? Miksi en vain lopeta syömistä kokonaan niinkuin anorektikot lopettavat? Se on vaikeaa. Niin  pirun vaikeaa, ainakin minulle. En ole anorektikko. En näytä anorektikolta. Olen vain lihava ja ruma. 

Toinen päivä takana

Toinen päivä ohi. Nyt ärsyttää.

Omahoitajani oli soittanut isälleni kauhistellen sitä kuinka "vähän" muka syön. Nyt isäni kyttää kotona että milloin syön ja kuinka paljon. Anteeksi vain, mutta syön aivan normaalisti ja paljon. Pystyn kyllä huolehtimaan omasta syömisestäni.

8.45. Aamupalaani kuului ruisleivän puolikas margariinilla (kuten tavallista), banaani, sekä lasi vettä.

11.00 Lounaani oli puolikas kauha jauhelihakastiketta, kauhallinen makaronia sekä kasviksia ja salaattia. 2 lasia vettä.

14.00 Välipalani oli puolikas ruisleipä margariinilla, ja lasi vettä.

16.40 Porkkana

Kuten huomaatte, syön aivan normaalisti ja riittävästi. Ainoa mikä syömisessä takkuaa on se, että syön todella hitaasti, koska pilkon ruoan pieniin osiin ja pureskelen kaiken täydelliseksi soseeksi. Yhden ruisleivän syömiseen aikaa menee noin 30 minuuttia.

Minulla ei ole varaa jäädä kiinni tästä touhusta. En halua että kukaan alkaa kiinnittämään huomiota syömiseeni. Haluan vain olla laiha, ja siihen ei auta muu kuin vähäinen syönti sekä liikunta.

Ja ainiin

Yksi nuori kysyi minulta että olenko tuolla syömisvaikeuksien takia. Ihmettelin tätä ja hän sanoi että kun olen niin laiha että näytän siltä.

Miten sokeita muut ovatkaan.

Säälittävyyden huippu

-200 grammaa eilisestä. Kuinka säälittävää.

Ensimmäinen päivä avo-osastolla lusittu. Vielä 7 päivää jäljellä. Mitä minä valitan, monet joutuvat olemaan suljetulla ja minä inisen joutuessani olemaan 8 päivää päiväosastolla. Anteeksi.

Viikko-ohjelma on siellä vielä sama kuin viimeksikin. Aamupala, omahoitaja-aikoja, lämmin ruoka, vaihtuva ryhmä, välipala (omahoitaja-aika) ja kotiin. Ruokailuja on aivan liikaa! Onneksi kukaan ei säännöstele ruokaani, vaan saan valita itse kaiken. Aamupalalla ja välipalalla syön aina ruisleivän margariinilla kyllä), tänään ruokailussa söin kaksi lihapullaa (murskasin lautaselle n. puolet ja heitin pois, ja he olivat unohtaneet tilata kasvisruoan minulle), pienen perunan sekä kasviksia ja salaattia.

Ruokailun jälkeen sain paniikkikohtauksen ja omahoitajani joutui rauhoittelemaan minua yli puolituntia ennen kuin pystyin menemään muiden nuorten luokse. Häpeän vieläkin silmät päästäni.

Kello on 19.44 ja voisin nukahtaa pystyyn. Pakko mennä kohta nukkumaan.

Sunnuntai

Kohta 17h syömättä. Ihanan heikko olo.

Perjantai

On rauhallista. Olen menossa keskustaan kaverini kanssa. Katselen värikkäitä puita ja kuuntelen kärpäsen surinaa. Rakastan syksyä.

Loman aikana olen käynyt siskollani ja ollut vain kotona. Vahtinut naapurin koiraa ja vienyt sitä lenkille. Pessyt ikkunoita ja siivonnut muutenkin. Aivan perus asioita. En jaksa ryypätä lomalla niinkuin kaverini.

Paino on 44,4kg. Ahdistavaa. Ensi viikolla alkaa osastojaksoni, mikä tietää paljon syömistä. Liikaa syömistä. Jään jälkeen koulussakin, se stressaa myös eniten tällä hetkellä.

Mutta muuten on ihan hyvä päivä, ja viikko. Toivon että tämä kestäisi edes hetken kauemmin kuin yleensä.